Paratiisin voikukka(puu)tahra

Mekkojen ompelu on ehkä liian kivaa, koska hiljalleen tyttöjen vaatelaatikot alkavat pursuta niitä, enkä ole vielä saanut edes toteutettua kaikkia suunnitelmiani. Nämä mekot valmistuivat kevään ensimmäiseksi helleaalloksi.

Minulle oli jäänyt pala Verson puodin sinistä Paratiisin puutarhaa, kun tein häälahjatilkkupeittoa, ja siitä sain juuri ja juuri mekon nuoremmalle tytölle. Omassa säilössä oli jo ennestään punaista Paratiisia, joten leikkelin siitä vanhemmalle tytölle oman mekon.

Isomman mekon kaavana käytin SK 1/2009 singoallaa ilman laskoksia ja hieman taitteelta kaventaen. Pienempää kokoa varten muokkasin jälleen kerran Cosy winter -neulemekon kaavaa (OB 6/2011), ja mielestäni sinisestä mekosta tuli ihan täydellinen yläosastaan. Harmi, etten piirtänyt siitä kaavaa leikkausvaiheessa.

Sitten menimme tapaamaan isomummua, ja huomaavaiset tytöt poimivat hänelle kauniita kukkia viemisiksi... Loppu on tahranpoiston historiaa.