Kanttaan, kanttaat, kanttaa, kanttaamme, kanttaatte, kantaavat. Usein paitoja kantataan.

Kaula-aukkojen ja hihansuiden kanttaaminen on minulle aina vain haastavaa. Joskus menee tuurilla kerrasta siedettävästi, mutta sitten toisilla kerroilla ratkon ja ompelen uudestaan senkin edestä. Useimmiten mittailen aukkoja ja kerron sitten 0,7 tai 0,85 materiaalista riippuen, välillä neulaan ja välillä venytän vain tunteella. Joka kerran pähkäilen saumuroidessani ja tikatessani kaksoisneulalla, milloin tulisi venytettää, mitä ja paljonko, jotta kaula-aukko tulee siistiksi ja riittävän joustavaksi. Ehkä sormeni oppivat vielä joskus, kun riittävästi vain treenaa.

Poikaa ajatellen on tullut hommattua kangas jos toinenkin, ja tällä kertaa hän valitsi kasasta hain ja kalat. Kaavakokeiluun pääsi More Grey (OB 4/11). Kangasta olisi riittänyt kyllä kumpaankin hihaan, mutta halusin kuvatulvaan pehmennystä yksivärisestä. Vasempaan hihaan ompelin mustekalasta hihamerkin.
Tähän paitaan päädyin lopulta ompelemaan kaula-aukon resorin kaksinkertaisena eli saumuroimalla kaksinkertaisen resorirenkaan kiinni. Lopuksi tikkasin vielä kaksoisneulalla resorin ja paidan puolelta. Tämä päätös vahvistui ompeluryhmäni vinkkien perusteella, ja olenkin lopputulokseen suhteellisen tyytyväinen.

 

Raidat ovat minusta kivoja, mutta en tajunnut miten epäkiitollista niitä on ommella ennen kuin olin hankkinut raitafroteeta jo reilut pari metriä. Housukaavaksi valikoitui Saimit (OB 1/09), koska halusin niitä kaiken lukemani "hehkutuksen" jälkeen kokeilla ja koska siten vältyin kahden sauman osalta raitojenkohdistamiselta. Näppärää! Kaavana ihan kiva. Lahkeiden resorit yritän seuraavalla kerralla saada kapeammiksi vaikka rypyttämällä.

Settinä paita ja housut näyttävät jokseenkin merellisiltä.

Lopuksi vielä huippuoivallus, jonka tein: Niskamerkkilaput jämäpaloista! Ehkä tämä on monelle jo tuttu, mutta itse olin riemuissani tästä ideastani. Ja poika tykkäsi myös.

Kankaat: Veden alla joustotrikoo Neenuska

Turkoosi elastaanitrikoo Linnel Handmade

Turkoosi-valkoinen raitajoustofrotee Pehemiä

Kireitä siimoja vielä kerran

Vielä on ainakin kalastuspäiviä jäljellä, jos kesä alkaakin olla jo lopuillaan. Ajatuksena oli tehdä kesäksi koko pesueelle jotain palasta sini-vihreää Kalastajaa - viimeisen sain valmiiksi vihdoin tässä elokuussa... Minusta ainakin meidän tytöille sopii hyvin myös siniset ja vihreät vaatteet. Tämä sininen kalastaja onkin ihanan raikasvärinen kangas! Vaatteen mallilla voi sitten hakea lisää tyttömäisyyttä, jos sitä kaipaa.

Alkukesästä valmistui kahdelle vanhimmalle Mail Express-tunika (OB 1/12) sekä t-paita omalla kaavalla. 

Onnistuin tekemään tunikan kaula-aukosta niin kireän, ettei pää tahtonut mennä siitä sovulla läpi, joten jouduin lisäämään taakse pienen halkion. "Juhannusmekko" on kyllä ollut yksi tytön suosikeista tänä kesänä.

Pienimmälle halusin kokeilla Autumn Bouquet -tunikaa (OB 4/12), mutta jostain syystä se ajautui UFO-pinooni. Kun lopulta nyt sain tunikan kasaan, osoittautui se liian suureksi - Olin kuitenkin lisännyt turhan runsaasti kasvunvaraa. Onneksi se mahtuu vielä keskimmäiselle lyhyenä tunikana.

Etuosan rypytystä tein ensimmäistä kertaa, eikä se vielä mennyt ihan nappiin. Sen voisi vaikka purkaa ja rypyttää uudelleen hieman löysemmäksi, mutta menköön nyt noin. Tunikan taakse leikkasin muutamia kuvia (kun Kalastaja ei riittänyt tämän tunikan ja t-paidan selkäkappaleisiin). Haaveenani on joskus oppia aplikoimaan, mutta toistaiseksi minun pitää tyytyä vain leikkaamaan kuvia ja surrauttamaan ne suoraompeleella kiinni...

Kankaat: Kalastaja, turkoosi pallotrikoo ja resorit Pehemiä 

sekä lime-valkoinen raitatrikoo Tenavakulma.

Savaway PaaPii

Perjantai tuli yllätyksiä täynnä. Ompeluryhmän haasteillassa hikoiltiin tällä kertaa PaaPiin ylläripaketista ilmestyneen Aidan kanssa - värinä oli joko sinistä tai punaista, ja osallistujia miltei 200.

Aidan kuosi on mielestäni, no, aikas "rouhea", joten meni tovi ennen kuin teimme sinunkaupat kankaan kanssa. Koska en osannut ajatella tekeväni tästä mitään lapsille, sain ajatuksen kokeilla kotihametta itselleni. Se siitä sitten syntyikin, ja mukava hamonen onkin!

Kangas ei olisi riittänyt yksistään minun ympärilleni, joten varastosta sen kaveriksi valikoitui ainoana sopivana ruskea joustotrikoo. Kaavan piirtelin itse. Leikkauksella yritin saada hiukan rauhoitettua yllärikankaan hurjaa ilmettä.

Hame vaikutti yksinkertaiselta kasattavalta, ja ompelu sujuikin tällä kertaa ilman ratkojaa. Seuraavalla kerralla pitää kuitenkin muistaa tarkemmin suunnitella kankaan leikkuu. Luulin ruskeaa kangasta riittävän hyvin vielä tuleviinkin projekteihin, mutta äkkiä huomasin, etten saakaan siitä enää leikattua alahelman kaitaletta yhtenäisenä palana. No, kotihame kestää yhden ylimääräisen sauman...

 

 

P.S. Oli mielenkiintoista nähdä kuinka osa oli käyttänyt kangasta toisinpäin kuin mitä itse sen miellän, tasaiset reunat ylhäällä. Aita taipui naisten yläosien lisäksi kivasti niin alushousuiksi kuin lastenvaatteiksikin.

Rohkeutta keräämässä

Kankaiden yhdistely ei ole minun vahvoja puoliani. Sopivan resorin pystyn vielä juuri ja juuri valitsemaan, mutta jos pitää yhdistellä kolmea tai useampaa kangasta, aletaan olla jo kaukana mukavuusalueelta. Minä en vain näe kokonaisuutta vaikka kuinka yritän kuvitella.

Ystäväperheen tytöillä on melko lähekkäin syntymäpäivät, joten päätin hyödyntää tätä tilaisuutta kangaspinojeni pienentämiseen ja uuden kaavan kokeiluun. Kaavaksi valitsin Lucky cat -tunikan (OB 1/13), jossa on lehden ohjeessa käytetty kolmea erikuosista kangasta. Halusinkin säilyttää tuon alkuperäisen "kuosikirjon" eli sitten vain hyppy reunalta ja kankaita penkomaan...

Lopputuloksena kaksi yllättävän pirteää tunikaa koossa 104cm ja 116cm (pituudet napattu kokoa isommasta). Kaava on melko leveä, mutta en lähtenyt sitä kaventamaan. Mahtuupa sitten talvemmalla pitkähihainen paremmin kuin hyvin alle.

Niskalaput menivät taas vinoon, mutta näyttävätpä vähän suuntaa.

Kankaat: Iloiset norsut, Hearts sekä ruskea ja turkoosi trikoo Linnel,

Dalahorse Bellapuu ja

punainen pallotrikoo sekä lime interlock Pehemiä

Savaway Pehemiä

Aloitetaan bloggausopettelu näiden vanhojen ompelusten parissa.

Tämän kangas- ja ompeluhurahduksen myötä olen jahkautunut myös ihastelemaan muiden tuotoksia teemaanliittyvissä sosiaalisen median ryhmissä. Saumanvara-ryhmä yhdistää ompelijat joka perjantai surauttelemaan klo 21-23 vaihtuvalla teemalla. Kaavat ja materiaalit saa kaivella jo ennen iltaa valmiiksi, mutta kankaiden leikkuu ja ompelu alkaa jokaisessa Savaway-pirtissä vasta yhdeksältä. Tuotokset kuvataan sitten kahden tunnin jälkeen - valmiina tai vähemmän valmiina. Mielestäni idea on kutkuttavan loistava!

Heinäkuussa oli ylläripaketin vuoro, ja se tilattiin Pehemiältä. Kaikille reilulle sadalle osallistujalle tuli pala Kalastajat-trikoota, toisille sinistä ja toisille pinkkiä. Olin jo aiemmin tilannut sinistä Kalastajaa ja tehnyt siitä pojalle t-paidan ja tytölle tunikan. Sinisenä kangas on minusta ihana ja raikas. Ylläripaketista paljastui tietysti pinkki-musta-keltainen pala. Toisaalta kiva, että sain nyt sitä toistakin.

Tästä siis lähdettiin:

 

Ja parin tunnin jälkeen oli hulmuava kellohame lähes valmis. Pieniä viimeistelyjä tein vielä yliajalla. Innokkeena hameessa oli OB 4/12 Groovy, mutta tämä hame valmistui ilman kaavoja. Halusin hyödyntää kalastajien aaltoja ja leikkasin alareunan niiden mukaan ja päärmäsin sen saumurilla. Resori on äidin varastosta löytynyttä, ainakin parikymmentä vuotta vanhaa, mutta väri täsmäsi täydellisesti.

Lopusta kankaasta tein pitkähihaisen tunikan kaavana Dreamland (OB 4/11). Muokkasin vain kaula-aukon loven pois. Hihoissa Noshin raitatrikoota.
Kutsun tätä itse saapasliperitunikaksi leikkauksellisista syistä.

Tunikan seuraksi Noshin raidoista legginsit, joita voi toki käyttää hameenkin kanssa. Kaavana Ruusunpuna (OB 6/12). Näissä en kyllä saanut raitoja menemään nätisti enää polvesta ylöspäin, vaikka yritin kaavoja asetella. Huoh. Jatketaan harjoittelua. Ovatpa nuo silti jalkaan päässeet.

Täytyy myöntää, että tämä pinkkikin kalastaja on ihan kiva, mutta musta on lapsen vaatteessa aina niin... Musta.

P.S. Muiden oivalluksia samaisena iltana voi ihastella Rouva Pehemiän blogissa täällä.